Suomen itsenäisyyden juhlintaa ja yritys kaapata valta Beninissä

Suomen itsenäisyyspäivä 6.12.2025

Vietimme Villa Karossa kaksi päivää itsenäisyyspäivää. Ensimmäinen tilaisuus oli residenssiläisten ja henkilökunnan yhteinen, missä juhlistettiin yhden residenssiläisen valintaa olla seuranamme Villa Karossa, eikä kättelemässä presidentti Stubbia hänen vastaanotollaan. Seuraavana päivänä Grand-Popossa olevat suomalaiset kokoontuivat yhteen kohottamaan sangria tai bissab maljoja.


Kumpaisenakin päivänä tarjolla oli yhteisen oleilun lisäksi ohjelmaa. Mölkkykisassa toisena päivänä paikalliset saivat revanssin, sillä ensimmäisen päivän voitto suomalaisille jäi pahasti kutkuttamaan. Täytyy myöntää, että korin pään päällä kantamisessa beniniläisillä oli vuosikymmenten etumatka. Kori ei pysynyt ainakaan omassa päässäni, vaikka kuinka rullasin kankaan korin alustaksi, ryhdistin selkäni ja otin tiukan kohdistuspisteen kaukaisuuteen. Ei tulisi minusta paikallista kauppiasta ja kalansaaliitkin tippuisivat hiekkaan alta aika yksikön. Paikalliset naiset puolestaan sitovat lapsen kankaalla selkäänsä, pistävät korin päänpäälleen ja ottavat käsiinsä jotain muuta. Kori pysyy päässä vaikka askel muuttuisi välillä tanssahtelevaksi. Hämmästyttävä taito.

Kiihkeä mölkky-turnaus

Kyllä me niin parhaamme yritimme

Hepa & paikallinen rytmiryhmä

Juhlissa paikalliset muusikot saivat joukkoonsa suomalaisen lisävahvistuksen ja rummutuksen seasta kantautui hetkittäin suomalaisen kansallislaulun säveliä. Itsenäisyyspäivän illan kohokohtana oli äärimmäisen upea sirkusesitys, joka keräsi katsomon täyteen paikallisia kyläläisiä. Lapset riemuisivat, aikuisten katseet jähmettyivät ihailusta ja katsomosta kuului eläytyviä VAU huutoja.

Spectacle de cirque (Konko jabele)

Vallankaappausyritys 7.12.2025



Tänä aamuna, 7. joulukuuta 2025, Beninissä raportoitiin sotilasvallankaappausyrityksestä. Pieni ryhmä sotilaita hyökkäsi presidentti Patrice Talonin residenssiin Porto-Novossa ja valtasi valtiontelevision, jossa he ilmoittivat hallituksen hajottamisesta ja presidentin syrjäyttämisestä. Vallankaappausyritys on kolmas kerta viiden vuoden aikana. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun joukot valtasivat myös TV aseman, mikä aiheuttaa ihmisissä hivenen enemmän levottomuutta.

Tällä hetkellä presidentin kanslia on kuitenkin vahvistanut, että Talon on turvassa, hänelle uskolliset joukot ovat saaneet tilanteen hallintaan ja maan instituutiot toimivat normaalisti.

Kuvakaappaus TV-lähetyksestä

Beninissä järjestetään seuraavat presidentinvaalit huhtikuussa 2026. Nykyinen presidentti Patrice Talon on tuolloin ollut vallassa vuodesta 2016 ja hänen on määrä väistyä vaalien jälkeen.

Beninin kannalta toivomme tänne rauhaisaa eloa. Demokratia on kokenut suuria kolauksia Talonin aikakaudella, mutta maa oli vuosina 1990 – 2015 esimerkkivaltio Afrikassa. Freedom House arvio Beninin tällä hetkellä osittain vapaaksi ja IDEA:n (Global State of Democracy)sijoitti maan vuonna 2025 keskitasolle demokratian mittareissa.

Odotamme lisätietoa, jota todennäköisesti tulee enemmän huomiseen mennessä.
Grand-Popo on kuitenkin oma turvallinen kuplansa. Lämmin tuuli hivelee ihoa ja kauempana meri jatkaa loputonta vesimassojen siirtelyä.

Paluu Grand-Popoon

 2.12.2025

On kulunut kaksi ja puoli vuotta siitä, kun lähdin Beninistä. Kolme kuukautta kului kuin siivillä ja paljon sai aikaan, mutta kuitenkin... jotain jäi kesken.
Nyt on tarkoitus tehdä valmiiksi kaikki se … ja paljon muuta. Katsotaan, mitä kerkeää.

Muutoksia
Kiinalaisten lahjoittama Amazon patsas seisoi edelleenkin ylväänä Cotonoun rannalla. Uutuutena oli kaupungin laitamalla eteen levittäytyy golfkenttä. Ja siitä jatkui täysin upouusi tie aina Ouidahiin asti. Pyörähdämme autolla Ouidahin läpi ja koko kaupunki on oli uudistunut monilla tavoilla. Kiinalaisten rakentama orjapuisto -hanke oli edennyt ja näkyi aina päätielle asti. Se on vallannut suuren alueen. Parhaillaan sen yhteyteen rakennetaan viiden tähden hotellia. Edelleenkin orjuuden yhdistäminen turisteille tarkoitettuun teemapuistoon kuulostaa todella vinksahtaneelta ja herättää hyvinkin ristiriitaisia tunteita, mutta asiaan pitää tutustua lähemmin palaten myöhemmin Ouidahiin. Kiinalaisten läsnäolo siis näkyy. Se näkyi myös lentokoneessa, sillä kiinalaisia oli koneessa suhteessa enemmän kuin muita ulkomaalaisia. Paikallisen utokuskin mielestä kiinalaisten rakennustyömaat ovat hyvä asia, sillä he osaavat asiansa. Samaa toteaa myös paikallinen toimittaja. Hän toteaa asian toisin todeten, etteivät beniniläiset edes ajattele, että kiinalaiset olisivat ystäviä. Kiinalaiset ovat omissa oloissaan, tuovat perheensä tullessaan ja rakentavat itselleen omat ravintolansa ym. Kyse on siis puhtaasti bisneksestä. Toivotaan siis parasta. Toki uusi infra on hyvä asia. Pienempi, erillinen kevyenliikenteenväylä kävelijöille ja mopoilijoille säästää toivottavasti useita henkiä.

Paluu Grand-Popoon
Grand-Popo on lähes entisensä. Muutama uusi talo on kohonnut keskustaan. Pettymyksekseni lähi hotelli on sulkenut ovensa, liittyen kuulemma verotussotkuihin – mitä paikalliset kyllä myös epäilevät pohtien syynä olevan vain viranomaisen halun saada rantaviivalla oleva alue haltuun. Pitää keksiä uusi paikka kadota jalkaisin hetkeksi kirjan kanssa jonnekin läheisyyteen löffäämään.

Kaikki ystävät ja tutut on tervehditty. Olin jättänyt suurimmalle osalle kertomatta paluustani, joten edessä oli ratkiriemukkaita yllätyksiä ja jälleennäkemisiä. On myös uusia kohtaamisia suomalaisten, beniniläisten, ghanalaisten, nigerialaisten, amerikkalaisten ja ranskalaisten kanssa.

Minä asun siis jälleen Villa Karossa, Suomen Länsi-Afrikan instituutissa. Huone on eri kuin aikaisemmin, mutta huoneen ovet avattuaan edessä on edelleenkin avaruus ja näkymä lähes Etelämantereelle. Naapureinani kahdessa erillisessä rakennuksessa on kuvataiteilijoita, kirjailijoita, elokuvantekijöitä, opettajia ja tutkijoita. Pari suomalaista kerkesi jo livahtamaan pois. Tällä hetkellä meitä on 12 + vierailija, yhteensä viidestä eri maasta.

Uusia naapureita ja vanha paikallinen ystävä

Näkymä huoneeni ovelta

Meri pauhaa. Se on vieressä ja jatkuvasti liikkeessä.
Hiki on myös jatkuvasti läsnä. Lämpötila on +32, yöllä pari astetta alempi ja kosteusprosentti melkein sata. Hampaidenpesun jälkeen peilistä katsoo hikikarpaloiden peittämät kasvot. No, tämä on hyvä hipiälle.

Viikko on kulunut ja elämä hieman asettunut. Monta rautaa on jo tulella. On hämmästyttävää, kuinka nopeasti asiat alkavat lutviintumaan ja uudet projektit pääsevät alkuun. Kaikki on mahdollista. Asiat eivät ehkä mene niin kuin on ajatellut, mutta ne saavat jonkun uuden suunnan ja lopputulos voi olla mielenkiintoisempi ja hauskempi.

Luvattu lämpötila tälle viikolle

Naissoturit Beninissä

 

Naiskuningas ja amazon

Dahomeyn naissoturit ovat inspiroineet tarinoita, kirjoja ja elokuvia. Hollywood elokuva The Woman King elokuva sai ensi-iltansa vuonna 2022 tuoden heidän tarinansa kansainväliseen tietoisuuteen. Elokuva on historiallinen toimintaepos, joka kertoo Dahomeyn kuningaskunnan legendaarisesta naissoturijoukosta. Pääosassa nähdään Viola Davis, joka esittää Nanisca-nimistä soturikenraalia.

The Woman King -elokuvan still

Elokuvaan pääsi tutustumaan pitkällä lennolla kohti Beniniä tutustuen näin myös paikalliseen historiaan ja Dahomeyn naissotureiden tarinaan.

  

Amazon patsas Cotonoussa                                                                                    Kuva naissoturista

Kun lentokone laskeutuu Beninin suurimpaan kaupunkiin Cotonouhun, ei myöskään voi olla huomaamatta rannassa, Esplanade des Amazones -aukiolla seisovaa valtavaa, 30 metristä Amazon-monumenttia. Vuonna 2022 pystytetty patsas esittää nuorta naissoturia kiväärin ja miekan kanssa uhmakkaassa, taisteluun valmiissa asennossa.

Dahomeyn kuningaskunnan naissoturit

Dahomeyn kuningaskunnan naissoturit tunnettiin raivokkuudestaan, taistelutaidostaan ja asemastaan kuninkaan suojelijoina. Fonin kielellä heitä kutsuttiin nimillä mino (“meidän äitimme”) ja ahosi (kuninkaan vaimot). Eurooppalaiset antoivat heille nimen “Amazonit”, viitaten kreikkalaiseen mytologiaan. Naiset taistelivat kunniakkaasti Dahomeyn sodissa naapurikansoja vastaan ja myöhemmin Ranskan siirtomaajoukkoja vastaan.

Dahomeyn kuningaskunta oli voimakas sotilaallinen ja poliittinen keskus Länsi-Afrikassa sijoittuen nykyisen Etelä-Beninin, erityisesti Abomeyn alueelle. Se perustettiin 1600-luvulla ja sen kukoistuskausi sijoittuu 1700–1800-luvuille.

Naissoturijoukon alkuperästä on useita teorioita. Yhden kertomuksen mukaan heidän alkuperänsä liittyi elefantinmetsästäjiin, toinen tarina liittyy miesten menetykset sodissa ja orjakaupassa, Joidenkin tutkijoiden mukaan pieni joukko naisia suojeli kuningasta ja hänen palatsejaan, sillä miehiä ei päästetty kuninkaan luo öisin vallankaappausten estämiseksi. Soturien määrä kasvoi erityisesti kuningas Ghezon (1818–1858) aikana, jolloin heidän tehtävänsä laajenivat. 1800-luvun puolivälissä heitä oli jo tuhansia, noin kolmasosa koko armeijasta.

Soturit tulivat monenlaisista taustoista: osa liittyi vapaaehtoisesti, osa värvättiin rikoksen jälkeen tai kaapattiin ryöstöretkissä. Vaikka koulutus oli ankaraa ja taistelussa kuoleman uhka ilmeinen, soturin asema toi etuja. Naiset asuivat palatseissa saaden ruokaa, nautintoaineita ja palvelijoiden apua. Heidän arvonsa oli niin korkea, että julkisilla paikoilla palvelija kulki edellä soittaen kelloa varoitukseksi.

Ensimmäinen tunnettu taistelu käytiin Savissa vuonna 1727. 1800-luvulla soturit osallistuivat myös kahteen sotaan Ranskaa vastaan (1890 ja 1892). Marraskuussa 1892 Dahomey kukistui, ja naissoturijoukko hajotettiin. Myöhemmin Dahomey oli Ransakan siirtomaa. Dahomeyn tasavalta sai itsenäisyyden Ranskasta vuonna 1960 ja vaihtoi nimensä Beniniksi vuonna 1975.

Ryhmäkuva “Dahomeyn Amazoneista” heidän oleskelunsa aikana Pariisissa

Dahomeyn Amazoneja                                 Dahomen valtakunta

Juhla Abomeyssa (1908). – Fon-kuningas Béhanzinin (kuningas Gélén poika) veteraani-amazonit 

Elokuvan epätarkkuuksia

Vaikka The Woman King on voimakas ja visuaalisesti vaikuttava elokuva, se sisältää myös historiallisia epätarkkuuksia. Araujo mainitsee näistä muutamia artikkelissaan. Elokuvassa Dahomeyn naissoturit esitetään vapauttajina, jotka taistelevat orjakauppaa vastaan, mutta todellisuudessa kuningaskunta osallistui aktiivisesti Atlantin orjakauppaan ja hyökkäsi naapurikansoja vastaan ottaakseen vankeja myytäväksi Amerikkaan. Lisäksi elokuvan kuvaamat eurooppalaisten linnakkeet Ouidahissa eivät vastaa todellisuutta. Ranskalaiset ja englantilaiset olivat jo hylänneet alueen, ja jäljellä ollut portugalilainen linna oli paljon vaatimattomampi kuin elokuvassa esitetty. Nämä luovat ratkaisut rakensivat kyllä elokuvan dramaturgiaa, mutta ne samalla pehmensivät Dahomeyn historian kipeitä puolia.



Lähteet


Araujo, A.L. 2022. The Woman King – Softens the Truth of the Slave Trade. Sept 16, 2022
https://slate.com/culture/2022/09/woman-king-movie-true-story-dahomey-amazons-slave-trade.html

Jones, R. 2022. The warriors of this West African kingdom were formidable—and female. National Geographic. 14.9.2022
https://www.nationalgeographic.com/history/article/the-true-story-of-the-women-warriors-of-dahomey

McKenna, A. Dahomey women warriors
https://www.britannica.com/topic/Dahomey-women-warriors

History Guild. 2022. The Woman King is more than an action movie – it shines a light on the women warriors of Benin
https://historyguild.org/the-woman-king-is-more-than-an-action-movie-it-shines-a-light-on-the-women-warriors-of-benin/