Kevään kimallusta, reissuja ja elämän kiemuroita

Kevään merkkejä … ja harppaus kesään

Sanghaissa juhlitaan kirsikkapuun kukkimista. Pekingissä ei vielä alkuviikosta oltu päästy siihen vaiheeseen - ensimmäiset keltaiset kukkaset olivat kyllä ilmestyneet pensaisiin ja voikukka puski nurmen läpi. Yliopistoalueella ei näköjään kuitenkaan pidetä voikukista, sillä seuraavana päivänä niitä ei löytynyt enää mistään. Sadettajat ovat jo pari viikkoa yrittäneet saada nurmen vihertämään. Jossain sadettajat kyllä ruiskuttivat nurmelle kellertävää väriä. Mitä lie oli, yritettiinkö tehdä kesää värikonstein vai oliko kyseessä jonkinmoinen lannoitus. Toki, jos sadetta tehdään vippaskonstein, miksi ei kesääkin. Kukkienkin kohdalla kannattaa katsoa tarkkaan ja lähempää, onko kyse luonnonkukista vai tekokukista, sillä jotkut puut kukkivat kauniisti muovikukin. Talvella muovikukkia törötti suoraa hangesta. Allergialääkkeitä ei ole tarvinnut vielä ottaa. Hengenahdistuksen syynä on saaste, ei toistaiseksi siitepöly. Mitä taas tulee kevätahdistukseen, sitä ei ole. Ilolla odotan kevään etenemistä. Edellisen viikonlopun aikana kansakunta oli jo vaihtanut vaatetuksensa keveämpään. Minä lompsottelin alkuviikon vielä talvitakissa, sillä matkalaukussani ei ollut tilaa kevätkarderoopille. Perjantaina oli kuitenkin pakko luovuttaa, sillä luonto näin suomalaisesta näkökulmasta katsottuna hyppäsi kevään ohi ja siirtyi lämpötilansa myötä (+25°C) suoraa kesään. Siinä samassa kukkivat myös kirsikkapuut. Lauantaina mangolia oli jo pudottanut osan terälehdistään, mutta säilytti kuitenkin huumaavan tuoksunsa. Riippuvat pajut ovat hiirenkorvalla ja värjäävät maisemaa kauniin, heleän, neitseellisen vihertäväksi. Loppuviikolle on luvassa pisara vettä, joka taatusti räjäyttää lopunkin luonnon kukkaan.

Kulttuurit törmäävät

Viime viikolla jouduin kulttuurien väliseen törmäykseen yrittäessäni ratkoa Internetin toimimattomuutta. Olimme jo aiemmin kämppäkaverini kanssa ostaneet TP-link modeemin, jotta saisimme signaalin seinästä jakaantumaan meille langattomasti. Lisäksi olimme maksaneet jonkin lisämaksun kolmelta kuukaudelta, yhteensä lähes 60 euroa. Tiedustelin kämppäkaveriltani, mistä moinen maksu, kun naapureilla netti toimii ilmaiseksi – varsinkin, kun meillä ei maksunkaan jälkeen yhteys toiminut. Vastaukseksi sain pyynnön kysyä tätä naapureiltani. Seuraavana päivänä otin asian hoitaakseni ja päätin, että nyt asiaan saadaan jokin tolkku. Epätietoisuus ja netittömyys alkoi jo hieman nyppiä. Kiinalainen, englantia puhuva, opiskelija lähti minulle tulkiksi. Kyselimme sieltä täältä, soitimme pari puhelua sekä säädimme ja vitkutimme huoneeni johtoja huomaten, että toinen seinässä olevista Internet- / puhelinpistokkeista toimi. Kirjoitimme viestin huonekaverilleni sekä englanniksi että kiinaksi.

Kämppikseni palattua hän oli selvästikin tuohduksissa ja vihainen, mutta ei pystynyt englanniksi kertomaan, mikä asian ydin oli. Hän oli ilmeisesti myös hoitanut asiaa. Poistuin asioilleni ja palasin kotiin mukanani laatikollinen suklaakeksejä kämppiksen tyynnyttämiseksi. Taiwan mimmi oli hävinnyt, samoin hänen tavaransa. Mitään kirjallista viestiä ei löytynyt, ainoastaan maksamani osuus modeemista. Vessasta löysin lopulta viestin, kellui pöntössä, ihan ehtaa itseään.
- Siinä minä seisoin, keksipaketin kanssa … vähän huimasi, en niin mitenkään meinannut ymmärtää koko tätä kuviota. Kysehän oli kielimuurista ja sen aiheuttamista väärinymmärryksistä tai ymmärtämättömyydestä, ei henkilökohtainen kitka.

Yön yli nukuttuani huomasin hymyileväni ja tuumivani positiivisesti, että nyt minulla oli huone täysin itselläni. On hankalaa asua ihmisen kanssa, jonka kanssa ei voi juurikaan kommunikoida.

Minä asun nyt siis yksin. Jatkoin heti huoneeni sisustamista. Voisin puhua itselleni oman sisustusohjelman, kaikkea ”kivaa” pikkurahalla... Ehkä tässä nyt hieman tuo esteettinen maku vinksahtaa... ei mene niin kuin Strömsöössä (en ole koskaan kyllä nähnyt sitä ohjelmaa). Suomesta tuomani sinitarra ei pysy seinällä. Lähikaupasta löytyi vain leveää, kylläkin kirkasta, pakkausteippiä. Sillä olen nyt teippaillut isoja, värillisiä, paperiarkkeja seinälleni peittämään ureanbeigeä, repsottavaa tapettia. Teippikään ei vain meinaa pysyä seinällä. Käyn taputtamassa niitä päivittäin, jolloin ne mutkistelevat entisestään. Naapuri totesi, että kiva. Siinä me sitten hetken katsoimme toisiamme ja purskahdimme nauruun.

Asunnosta ja asuinolosuhteista nuriseminen sinänsä on varsin suhteellista. Jos kansainvälisenä opiskelijana jakaa huoneen yhden ihmisen kanssa, kiinalaiset opiskelijat asuvat kuudesta kahdeksan hengen huoneissa. Siinä ei löydy kovinkaan paljoa yksityisyyttä.

Myöhemmin sain myös selville, että kansainvälisen asuntolassa on jokin logiikka netti- ja vesiasioille. Joissain kerroksissa netti on ilmainen, mutta vedestä pitää maksaa. Toisille taas vesi on ilmaista, mutta netinkäyttö on maksullista. Minulle siis netin pitäisi olla ilmaista, koska raahailen tämän tästä vesipulloja kaupasta. Vihdoinkin myös netti toimii, ihan johdolla seinästä koneeseen kytkettynä. Toki tietenkin voisi ajatella, että jonkinmoinen ohjeistus tai selitys olisi hyvä noin huoneen vuokrauksen yhteydessä. Tietenkin voisi myös otaksua, että kansainvälisessä asuntolassa joku työntekijöistä puhuisi englantia. Jotenkin voisi, niin....

Dalian

Lentokone kiidätti minut venytetyksi viikonlopuksi Daliaan, koillis-Kiinaan. Siellä minua odotti syksyn työpajan tulkki perheineen. Ajankohta oli ehkä hitusen hieman aikainen merenrantakaupunkivierailulle, sillä Pekingiin nähden lämpötila oli pari astetta alempana ja kevään merkit eivät olleet vielä niin selkeät. Kuitenkin ulkoilu raikkaassa ja puhtaassa ilmastossa ei tehnyt yhtään pahaa. Kaupunki on rakentunut merenpoukamaan ja jokapuolella rannikkoa riittää ulkoilualueita. Pitkän patikoinnin jälkeen olisin voinut seisoa loputtomasti menen rannalla katsomassa turkoosia vettä hengittäen puhdasta ilmaa.

Tuuli lennätti leijoja venäläisten rakentaman kaupungintalon edessä. Kaupungilla on värikäs historia sekä Venäjän että Japanin alaisuudessa. Molemmat maat ovat jättäneet jälkeensä arkkitehtuurinsa. Myös Britit ovat vallanneet kaupungin 1800 -luvun puolessavälissä. Nykyään tämä 6,8 miljoonan asukkaan kaupunki on Koillis-Aasiassa yksi talouden, merenkulun ja logistiikan keskuksia.

Mukava jälleennäkeminen, ulkoilu, hyvä ruoka ja rentouttava hieronta päättyi kuin seinää mahatautiin. Tätä ei ehkä voi välttää, varsinkin kun on valmis laittamaan lähes kaikkea suuhunsa. Ehkäpä maha ei pitänyt raaoista merenöttiäisistä, mitä lie olivatkaan tai öljyssä makaavasta kalasta.

Keskusteluja Kiinan muurilla

Yliopisto järjesti matkan Kiinan muurille. Se oli varsin mukava tapa osallistua opiskelukavereihinsa ja muihin samassa kerrostalossa asuviin opiskelijoihin. Tuttavapiiri kasvaa entisestään. Siinä me puuskuttaen kipusimme portaita ylös kenialaisten, ghanalaisten, madagaskarilaisten, pakistanilaisten ja afganistanilaisten kanssa. Tasoitimme tietä seuraavan päivän valtiovierailulle.

Siinä auringon paisteessa, muurilla istuskellessamme huomasimme pohtivamme maailman tilannetta ja poliittisia kuvioita. Hetken päästä totesimme aiheiden olevan varsin haasteellisia näin maailmanlaajuisessa seurassa. Keskustelussa sai valaista maansa uskontokuntaa, onko Suomi demokraattinen maa ja onko meillä jotain kytköksiä joko Venäjään ja Amerikkaan sekä kertoa pienen historiakatsauksen. Siinä, missä joku koki amerikkalaisten auttaneen, toiset vihasivat maata yli kaiken. Itse asiassa Amerikka ei usealla keskusteluun osallistuvalla ollut kovinkaan korkealla sijalla. Monet ihmettelivät suurta haloa Ukrainan tilanteesta, todeten, että amerikkalaiset ovat tämän tästä menneet maihin, joihin heillä ei ole mitään oikeutta, eikä uutiset ole nostaneet siitä suurta juttua. 

Suomalaista kulttuuria

Suomen lähetystö suunnittelee syksyksi monipuolista kulttuuritapahtumaan Pekingiin. Minäkin olen ollut kuuntelemassa suunnitelmia pariin otteeseen. Täkäläisille tarjotaan suomalaista muotoilua, musiikkia, koulutusta ja teollista osaamista pitkin syksyä ripotelluissa tilaisuuksissa.

Musiikkia pääsi kuulemaan jo lauantaina, kun Pauli Hanhiniemi &; Ville Rauhala duo sekä Haulibros Duo esiintyivät. Ja sitä ennen esiintyi vielä lähetystön oma rokkiorkesteri. Varsin kummallista oli meno - siis suomalaisia koko tupa täynnä, ja pari kiinalaista, jotka olivat puolisoina saapuneet paikalle. 






UUTISKATSAUS

Onnellisuus Torstaina 20.3. vietettiin onnellisuuden päivää. Kiinan oppineisuuden ja koulutuksen isä, Konfutse, on aikanaan kertonut useita ohjeita onnen saavuttamiseksi. CCTV:n haastattelun mukaan taloudellisen aseman merkitys onnellisuuden mittarissa oli merkittävä, joskin vastauksissa mainittiin myös terveys ja mahdollisuus olla perheen kanssa. Onnellisuuden päivän viettämisellä haluttiin myös herätellä huomiota Kiinassa kasvaviin mielenterveysongelmiin ja itsemurhiin. Tilastojen mukaan Kiinassa kuolee 200 000 ihmistä vuodessa mielenterveydestä johtuvista syistä. 

Valtiovierailu
Kiina on odottanut innolla Michelle Obaman viikon vierailua. Amerikan presidentin vaimo tyttärineen on saapunut maahan kertomaan kulttuurivaihdosta näiden kahden maan välillä. Pekingin Yliopistolla pidetyn luennon keskiössä on opiskelu ja nuoriso. Televisiossa näemme rouvan pöytätenniksen pelaamista, Kiinan muurille kipuamista ja kalligrafian taiteilua.





Uutiset sosiaalisessa mediassa
CCTV löytyy Weibosta ja Facebookista, vaikka jälkimmäisen ei pitäisi täällä toimia...
(Niin kyllä löytyy myös kaikki muut englanninkieliset lehdet + nettisivustot.)


Työpaikkoja tarjolla paikallisessa mediassa
Hip hei kaikki media-alan ihmiset … CCTV:ssä olis paikkoja avoinna...