Beninin tasavalta eli Benin, aikoinaan Dahomey, on pieni valtio Länsi-Afrikassa Guineanlahden rannikolla. Maa on pinta-alaltaan 1/3 Suomesta (112 622 neliökilometriä). Ihmisiä puolestaan Beninissä on 2,2 kertaa enemmän kuin Suomessa eli yli 12 miljoonaa.
Lento laskeutui sen suurimpaan kaupunkiin Cotonouhun. Pääkaupunki Porto-Novo sijaitsee myös rannikolla.
Maa jakaantuu viiteen maantieteelliseen vyöhykkeeseen. Grand Popo on etelässä, rannikkokaistaleella, missä kasvaa kookospalmuja. Pohjoinen taas on rautaista savimaatta ja öljypalmujen aluetta. Viereisen taiteilijakylän keramiikkataiteilija tulee pohjoisesta ja tuo saven tullessaan, sillä etelästä sitä ei saa. Keskellä maata on metsäinen savanni, luoteessa on Atavoran vuoristoketju ja koillisessa Nigeri joen valuma-alue.
Ilmasto on trooppinen. Lämpötila on päivällä +32 – 35°C ja yöllä 27 – 29°C. Ilmankosteus on 80 – 90% välillä eli kosteus käsin kosketeltavaa. Onneksi mereltä tulee koko ajan pieni tuulenvire. Ilman sitä läkähtyisi. Kuiva kausi on marraskuusta huhtikuuhun ja sadekausi toukokuusta lokakuuhun. Parhaillaan ollaan siis pikku hiljaa siirtymässä kuivasta kaudesta sadekauteen. Muutamana yönä vettä on tunnut kaatamalla ja ukkonen on valaissut komeasti taivaanrantaa. Sadekauden alettua lämpötilat kuulemma hieman laskevat. Mietin, onko vartalo siihen mennessä tottunut jo lämpöön niin, että tulee kylmä. Aika näyttää.
Nykyinen Benin sisältää paitsi muinaisen Fonin valtakunnan, Dahomeyn sekä monien muiden ryhmien asuttamia alueita. Dahomey oli Orjarannikon voimakkaimman valtakunnan nimi, joka ulottui Beninin lahtea pitkin Lagosiin. Se syntyi 1600-luvulla oli voimakkaimmillaan 1700-luvulla. Tällöin myös eurooppalaisista portugalilaiset, hollantilaiset, englantilaiset ja ranskalaiset perustivat maahan kauppapaikkoja. Maasta muodostui orjakaupan keskus. Vuodesta 1904 vuoteen 1958 Dahomey oli Ranskan siirtomaa. Maa sai itsenäisyytensä vuonna 1960.
Lipun symboliikkaa:
Beninin lipussa vihreä merkitsee toivoa uudistumisesta, punainen esi-isien rohkeutta ja keltainen maan aarteita.
Benin oli ensimmäinen maa 1990-luvulla, joka siirtyi diktatuurista monipuoluejärjestelmään. Sitä edelsi kolonialismin päättymisen jälkeen pidempi epävakaa kausi, joka lopulta päättyi demokratiaan. Presidentti valitaan vaaleilla viiden vuoden välein ja se on rajoitettu kahdeksi toimikaudeksi. Hän valitsee hallituksen jäsenet. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden toimikaudeksi. Parhaillaan vallassa olevaa presidentti Talonia on arvosteltu demokratian kaventamisesta. Maan suurimpia haasteita ovatkin hyvän hallinnon ja poliittisen järjestelmän uskottavuuden palauttaminen sekä köyhyyden poistaminen.
Yli 40% väestöstä Beninissä elää köyhyydessä. Maan bruttokansantulo per asukas vuonna 2021 oli 3 750 (Suomessa 53 654,75 dollaria). Tärkeimpinä elinkeinoina on maatalous ja kalastus, mitkä työllistävät noin 40% työssäkäyvistä. Maasta 35% on viljelykelpoista. 1/5 työssäkäyvistä saa palkkarahansa teollisuudesta. Suurelle osalle elanto tulee kuitenkin pimeästä taloudesta. Valtion kukkaron suurin täyttäjä on satamat. Maasta viedään ulkomaille puuvillaa (29%), öljyä (24%) ja kultaa (14%) sekä myös kuparia, kaakaota, kookospähkinöitä, cashewpähkinöitä ja parapähkinöitä.
Kansakunta ei ole kulttuurisesti homogeeninen. Tähän vaikuttaa maantieteelliset tekijät sekä historia, johon mahtuu muuttoaaltoja, kolonialismia ja kaupallisia suhteita yli maan rajojen. Useiden etnisten ryhmien oletetaan olevan alkuperäiskansoja, mutta neljäsataa vuotta sitten alkanut muuttoliike toi ajankielisiä kansoja (Gbe) maan eteläosaan, missä he perustivat useita valtakuntia. Myös jorubat ovat olleet maan etelä- ja keskialueilla useita satoja vuosia. Maassa on yli 40 etnistä ryhmää. Näistä suurimmat ryhmät ovat fonit, adžat, jorubat ja baribat.
Beninin virallinen ja koulussa käytettävä kieli on ranska. Ranska ei kuitenkaan ole kenenkään äidinkieli. Paikallisia kieliä ja murteita on noin viisikymmentä, joista fon ja yoruba ovat puhutuimmat. Grand Popon alueella käytetyin kieli on mina. Suurin osa ihmisistä puhuu vähintään kahta kieltä.
Kielen ja etnisen alkuperän lisäksi jakautumista on ammatin ja uskonnon mukaan.
Beninissä harjoitetaan useita eri uskontoja. Maasta löytyy muslimeja, kristittyjä, joista suurin osa on roomalaiskatollisia. Suuri osa ihmisistä uskoo voduniin (voodoo) tai alkuperäiskansojen kansanuskontoihin.
Lähteet:
https://www.globalis.fi/Maat/benin
https://www.everyculture.com/A-Bo/Benin.html
https://www.sahistory.org.za/place/benin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti